Seurattu SDK 104/2017 saakka.

26.3.1999/430

Hallinto-oikeuslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku (25.8.2016/684)

(25.8.2016/684)

1 luku on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (19.4.2013/282)
Hallinto-oikeudet

Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden sijaintipaikka on Kuopio ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden Oulu. Lisäksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudella on pysyvä istuntopaikka Jyväskylässä, Itä-Suomen hallinto-oikeudella Joensuussa, Kouvolassa ja Mikkelissä sekä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudella Rovaniemellä.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta säädetään erikseen.

2 § (19.4.2013/282)
Tuomiopiirit

Hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §
Hallinto-oikeuden toimivalta

Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

2 luku

Henkilöstö

4 § (25.8.2016/684)

4 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 §
Hallinto-oikeuden jäsenet

Hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden ylituomari sekä muina jäseninä hallinto-oikeustuomareita. Jäljempänä 7 §:ssä mainittujen asioiden käsittelyyn osallistuu asiantuntijajäseniä.

2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/211.

Hallinto-oikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa hallinto-oikeuden ylituomari.

5 § (25.8.2016/684)

5 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

5 §
Jäsenten nimittäminen ja kelpoisuus (25.2.2000/211)

Hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomareiden nimittämisestä sekä ylituomarin ja muun kuin 2 momentissa tarkoitetun hallinto-oikeustuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). (25.2.2000/211)

Vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuvan hallinto-oikeuden muun kuin lainoppineen jäsenen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi häneltä edellytetään, että hän on perehtynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. (27.6.2014/546)

6 § (25.8.2016/684)

6 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 § (8.5.2015/570)
Erityistä kielitaitoa edellyttävät tuomarin virat

Kaksikielisessä hallinto-oikeudessa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla riittävä määrä lainoppineen hallinto-oikeustuomarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielitaito.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, kuinka monta 1 momentissa tarkoitettua virkaa kussakin kaksikielisessä hallinto-oikeudessa on. Ennen asian esittelemistä valtioneuvostolle oikeusministeriön on pyydettävä korkeimman hallinto-oikeuden lausunto 1 momentissa tarkoitettujen tuomarin virkojen tarpeesta.

7 §
Asiantuntijajäsenet

Hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu asiantuntijajäsen:

1) lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitetussa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevassa asiassa; (13.4.2007/422)

1 a) adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetussa asiassa, joka koskee adoptioneuvonnan keskeyttämistä, kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta kieltäytymistä tai palvelun keskeyttämistä, adoptiolupaa taikka oikeutta tietojen saamiseen adoptioasiakirjoista; (20.1.2012/26)

2) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetussa vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai jatkamista koskevassa asiassa;

3) asiassa, jossa on kysymys mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetusta henkilön määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen tahdostaan riippumatta tai hänen omaisuutensa haltuunotosta taikka yhteydenpidon rajoittamisesta;

4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä henkilön määräämisestä päihdehuoltolain (41/1986) 11 tai 12 §:n mukaisesti hoitoon tahdostaan riippumatta, sekä mainitun lain 13 §:ssä tarkoitetussa asiassa; sekä

5) tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetuissa asioissa. (21.12.2016/1234)

L:lla 1234/2016 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.3.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

5) tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoitetuissa asioissa.

(2.9.2005/699)

Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta hallinto-oikeus voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin päättää ilman asiantuntijajäsentä.

8 § (25.8.2016/684)

8 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 §
Asiantuntijajäsenten kelpoisuus ja määrääminen

Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita varten riittävän määrän sivutoimisia asiantuntijajäseniä ja näille varajäseniä neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Jäsenen tai varajäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen ja varajäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarin viran haltijoista säädetään.

Asiantuntijan ja varajäsenen tulee olla:

1) 7 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä; (20.1.2012/26)

2) 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä;

3) 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä;

4) 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä;

5) 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä.

Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava hallinto-oikeudelle tuomareiden nimittämisestä annetun lain 14 §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. (8.5.2015/570)

8 a § (25.8.2016/684)

8 a § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 a § (19.12.2003/1206)
Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi ja varajäseneksi voidaan määrätä 8 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.

9 § (25.8.2016/684)

9 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

9 §
Tuomarinvala ja -vakuutus

Hallinto-oikeuden jäsenen ja asiantuntijajäsenen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus hallinto-oikeudessa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.

10 § (25.8.2016/684)

10 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 § (4.2.2000/106)
Esittelijät

Hallinto-oikeuden esittelijöitä ovat hallinto-oikeussihteerit ja notaarit. Kelpoisuusvaatimuksena hallinto-oikeussihteerin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja notaarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena esittelijän virkaan on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

(19.12.2003/1206)
10 a § (25.8.2016/684)

10 a § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 a § (10.6.2011/610)
Käräjänotaarit

Hallinto-oikeuden esittelijänä voi olla lisäksi käräjänotaari. Käräjänotaarin nimittää hallinto-oikeuden ylituomari.

Käräjänotaariksi voidaan nimittää käräjäoikeuslain (581/1993) 14 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuinharjoittelussa käräjäoikeudessa käräjänotaarina kuusi kuukautta toiminut. Käräjänotaarilta vaaditaan tämän lain 10 §:n 2 momentissa säädetty kielitaito.

Hallinto-oikeus nimeää käräjänotaarille ohjaajaksi hallinto-oikeustuomarin tai hallinto-oikeussihteerin ja laatii harjoittelusuunnitelman tuomioistuinharjoittelun sisällöstä.

Tarkemmat säännökset tuomioistuinharjoittelusta hallinto-oikeudessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

11 § (25.8.2016/684)

11 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

11 § (25.2.2000/211)
Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden käsittelyyn

Määräajaksi nimitetty tuomari voi määräajan päätyttyä edelleen osallistua jäsenenä niiden asioiden käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut sinä määräaikana, joksi hänet oli nimitetty.

3 luku

Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa

12 § (21.7.2006/675)
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin säädetä.

Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittelyssä kolmijäseniseen kokoonpanoon kuuluu kaksi lainoppinutta jäsentä ja luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen sekä 7 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyssä kaksi lainoppinutta jäsentä ja asiantuntijajäsen. Jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu sitä edellyttää, hallinto-oikeus voi ratkaista asian myös nelijäsenisessä kokoonpanossa. Nelijäseniseen kokoonpanoon kuuluu vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa vähintään kaksi lainoppinutta jäsentä ja 7 §:ssä tarkoitetuissa asioissa kolme lainoppinutta jäsentä. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukainen asia voidaan ratkaista laajemmassakin kokoonpanossa, jos asian erityinen laatu tai laajuus sitä edellyttää. Kokoonpanoon kuuluu tällöin puheenjohtajan lisäksi tarpeellinen määrä luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtyneitä jäseniä ja yhtä monta lainoppinutta jäsentä. Puheenjohtajana toimii aina lainoppinut jäsen. (10.6.2011/616)

Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttöasiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan, yksi lainoppinut jäsen voi tehdä siitä johtuvan ratkaisun. Yksi lainoppinut jäsen voi ratkaista myös asian, jossa on kysymys siitä, onko valitus tai muu hallintolainkäyttöasia pantu vireille määräajassa, sekä päättää siitä, onko hallinto-oikeus toimivaltainen käsittelemään siellä vireille pannun asian. Yksi lainoppinut jäsen voi päättää hallintolainkäyttölain 32 §:ssä tai muussa laissa tarkoitetun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen antamisesta. Yksi lainoppinut jäsen voi päättää, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely tai katselmus, ja tehdä niiden toimittamiseen liittyvät ratkaisut sekä päättää myös muista asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä. Yksi lainoppinut jäsen voi myös hylätä suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta hallinto-oikeudessa, säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007). (30.3.2007/382)

12 a § (21.7.2006/675)
Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asioissa

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys:

1) tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetusta luonnollisesta vähennyksestä, pääomatulosta tehtävästä vähennyksestä, matkakustannusten korvauksesta, ansiotulosta tehtävästä vähennyksestä, verosta tehtävästä vähennyksestä tai alijäämän hyvityksestä taikka kiinteistöverolain (654/1992), autoverolain (1482/1994) tai ajoneuvoverolain (1281/2003) soveltamisesta, metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) mukaisesta metsänhoitomaksusta tai perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitetusta omaisuuden arvon arvioimisesta;

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 18 luvussa tarkoitetusta lupa-asiasta tai 23 luvussa tarkoitetusta poikkeuksen myöntämisestä;

3) jätelain (646/2011) soveltamisesta; (17.6.2011/665)

4) väestötietolain (507/1993), kotikuntalain (201/1994) tai nimilain (694/1985) soveltamisesta;

5) siviilipalveluslain (1446/2007) soveltamisesta; (28.12.2007/1454)

6) järjestyslain (612/2003) tai kokoontumislain (530/1999) soveltamisesta;

7) elatusturvalain (671/1998), sosiaalihuoltolain (710/1982), toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997), lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) soveltamisesta;

8) ulkomaalaislain (301/2004) soveltamisesta; (12.8.2016/648)

9) passilain (642/1986) soveltamisesta;

10) perusopetuslain (628/1998) soveltamisesta;

11) tuomioistuinmaksulain (1455/2015), valtion maksuperustelain (150/1992) tai maksuvapautuslain (529/1980) soveltamisesta; (11.12.2015/1456)

12) perintökaaren (40/1965) 5 luvun 2 §:n mukaisesta valtiolle tulleen perinnön luovuttamisesta; tai (31.1.2014/102)

13) hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002), kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003), Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995), riistahallintolain (158/2011) tai riistavahinkolain (105/2009) soveltamisesta taikka Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 13 §:n 2 momentin nojalla tehdyn valituksen käsittelemisestä. (31.1.2014/102)

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen, jos asia koskee mielenterveyslain mukaista hoidon jatkamista koskevan päätöksen alistamista hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.

Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimieliset.

ElatusturvaL 671/1998 on kumottu ElatustukiL:lla 580/2008. Lasten päivähoidosta annettu L 36/1973 nimike on muutettu L:lla 580/2015, ks. VarhaiskasvatusL 36/1973. PassiL 642/1986 on kumottu PassiL:lla 671/2006, VäestötietoL 507/1993 on kumottu L:lla väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009 ja SosiaalihuoltoL 710/1982 on pääosin kumottu SosiaalihuoltoL:lla 1301/2014. L Metsähallituksesta 1378/2004 on kumottu L:lla Metsähallituksesta 234/2016.

12 b § (21.7.2006/675)
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäsenisenä

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, jossa on kysymys:

1) pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) tai joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) soveltamisesta; (17.6.2011/730)

2) valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) mukaisesta televisiomaksun ja tarkastusmaksun määräämisestä;

3) ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) soveltamisesta; (12.8.2016/648)

4) ajokorttilaissa (386/2011) ja tieliikennelain (267/1981) 5 luvussa säädetyistä ajo-oikeus- ja ajokorttiasioista; (12.8.2016/648)

5) ulkomaalaislain 103 §:ssä säädetyistä asioista ja 104 §:ssä säädetyssä nopeutetussa menettelyssä ratkaistuista asioista. (12.8.2016/648)

Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yhden tuomarin  kokoonpanossa  säädetään myös oikeusapulain (257/2002) 27 §:n 2 momentissa, vankeuslain (767/2005) 20 luvun 5 §:ssä ja lastensuojelulain 85 §:ssä. (12.8.2016/648)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan käsitellä myös 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.

13 § (25.8.2016/684)
Kokoonpano jäsenen ollessa estynyt

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen, vaikka sen monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este suullisen käsittelyn, istunnon tai katselmuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen ja 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myös asiantuntijajäsen.

L:lla 684/2016 muutettu 13 § tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

13 §
Jaostot

Hallinto-oikeus voi toimia jaostoihin jakaantuneena siten kuin hallinto-oikeuden työjärjestyksessä määrätään.

13 a § (25.8.2016/684)
Kokoonpanon vahventaminen lisäjäsenellä

Hallinto-oikeuden monijäsenistä kokoonpanoa voidaan vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.

L:lla 684/2016 muutettu 13 a § tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

13 a § (10.6.2011/616)
Jaoston puheenjohtajan tehtävään määrääminen

Ylituomari määrää jaoston puheenjohtajan tehtävään hallinto-oikeustuomarin enintään kolmeksi vuodeksi. Tehtävä on julistettava niiden hallinto-oikeuden vakinaisten hallinto-oikeustuomareiden haettavaksi, jotka on nimitetty virkaansa ennen hakuajan päättymistä. Tehtävään määrättävältä edellytetään, että hänellä on siihen tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa.

Määräys jaoston puheenjohtajaksi voidaan painavasta syystä peruuttaa.

13 b § (25.8.2016/684)

13 b § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

13 b § (10.6.2011/616)
Jaoston puheenjohtajan tehtävät

Jaoston puheenjohtaja johtaa jaoston työskentelyä. Hän huolehtii erityisesti työn yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä jaostolla sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Hänen tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta jaoston ratkaisuissa.

Ylituomarin estyneenä ollessa tämän tehtäviä hoitaa virkaiältään tehtävässä vanhin virantoimituksessa oleva jaoston puheenjohtaja.

14 §
Täysistunto

Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjohtajana sekä vakinaiset ja vuotta pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallinto-oikeustuomarit. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen, tämä osallistuu vastaavasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa. (10.6.2011/616)

Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virassa olevista jäsenistä.

15 § (25.8.2016/684)
Koko osaston istunto

Koko osaston istuntoon osallistuvat puheenjohtajana ylituomari tai osaston johtaja ja muina jäseninä ne virantoimituksessa olevat hallinto-oikeustuomarit, jotka olivat osaston jäseninä silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko osaston istunnossa. Asessori osallistuu asian käsittelyyn koko osaston istunnossa, jos hän on osallistunut asian käsittelyyn aikaisemmin. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen tai luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen, hän osallistuu asian käsittelyyn myös koko osaston istunnossa.

Koko osaston istunto on päätösvaltainen vähintään viisijäsenisenä. Jos 1 momentin mukaisesti määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa on vähemmän kuin viisi jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi täysistunnossa.

L:lla 684/2016 muutettu 15 § tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

15 § (10.6.2011/616)
Koko jaoston istunto

Koko jaoston istuntoon osallistuvat puheenjohtajana ylituomari tai jaoston puheenjohtaja ja muina jäseninä ne virantoimituksessa olevat hallinto-oikeustuomarit, jotka olivat jaoston jäseninä silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko jaoston istunnossa. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen, hän osallistuu vastaavasti myös asian käsittelyyn koko jaoston istunnossa. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa koko jaoston istuntoon osallistuvat ne luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtyneet jäsenet, jotka oli määrätty osallistumaan kyseessä olevan asian ratkaisemiseen jaostossa.

Koko jaoston istunto on päätösvaltainen vähintään viisijäsenisenä. Jos 1 momentin mukaisesti määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa on vähemmän kuin viisi jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi täysistunnossa.

16 § (25.8.2016/684)
Asian siirtäminen käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko osaston istunnossa

Lainkäytön yhdenmukaisuuden kannalta tai muuten periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa voidaan siirtää käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko osaston istunnossa.

Lainkäyttöasian siirtämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa päättää ylituomari ja koko osaston istunnossa ylituomari tai osaston johtaja.

L:lla 684/2016 muutettu 16 § tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

16 § (10.6.2011/616)
Asian siirtäminen käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko jaoston istunnossa

Lainkäytön yhdenmukaisuuden kannalta tai muuten periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa voidaan siirtää käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko jaoston istunnossa.

Lainkäyttöasian siirtämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa päättää ylituomari ja koko jaoston istunnossa ylituomari tai jaoston puheenjohtaja.

17 § (25.8.2016/684)

17 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

17 §
Muun asian käsittely täysistunnossa

Muiden asioiden käsittelystä täysistunnossa säädetään asetuksella.

18 § (25.8.2016/684)

18 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

18 § (10.6.2011/610)
Esittely

Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä.

Asian esittelee hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri, käräjänotaari tai notaari.

19 § (1.6.2001/444)

19 § on kumottu L:lla 1.6.2001/444.

4 luku

Erinäiset säännökset

20 § (25.8.2016/684)

20 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

20 § (10.6.2011/610)
Virkasyyte

Hallinto-oikeuden jäsentä, esittelijää ja käräjänotaaria syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.

21 § (12.8.2016/648)
Hallinto-oikeuden oikeus saada viranomaisilta tietoja ja virka-apua

Hallinto-oikeudella on oikeus pyynnöstä saada viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä vireillä olevan asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot sekä oikeus pyynnöstä saada viranomaiselta myös muuta virka-apua.

22 § (30.3.2007/382)
Oikeudenkäynnin julkisuus

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallinto-oikeudessa on voimassa, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa säädetään.

23 § (25.8.2016/684)

23 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

23 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Työskentelyn järjestämisestä hallinto-oikeudessa määrätään tarkemmin hallinto-oikeuden työjärjestyksessä, jonka hallinto-oikeuden ylituomari täysistuntoa kuultuaan vahvistaa.

5 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

24 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annettu lääninoikeuslaki (1021/1974) sekä 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 15 luvun 14 §:n edellä oleva väliotsikko sekä 14 §:n 3–5 momentti, 14 a, 16–19, 19 a, 20 ja 21 §, sellaisina kuin ne ovat, lääninoikeuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä vesilain 15 luvun 14 §:n 3–5 momentti laeissa 467/1987 ja 1015/1993, 14 a, 16–19, 19 a, 20 ja 21 § mainitussa laissa 467/1987.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään lääninoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan hallinto-oikeutta. Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään nimeltä mainitusta lääninoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan sitä hallinto-oikeutta, jonka tuomiopiiriin mainitun lääninoikeuden tuomiopiiri pääosin siirtyy. Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään vesiylioikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Vaasan hallinto-oikeutta.

Tämän lain täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

25 §
Vireillä olevien asioiden käsittely

Tämän lain voimaan tullessa vesiylioikeudessa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi Vaasan hallinto-oikeudessa. Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiiriin asianomaisen lääninoikeuden tuomiopiiri pääosin siirtyy.

26 §
Virkojen täyttäminen

Tasavallan presidentti nimittää Uudenmaan, Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lääninoikeuden ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit sekä Vaasan lääninoikeuden lääninoikeudentuomarit vastaaviin virkoihin niistä muodostettaviin hallinto-oikeuksiin.

Tasavallan presidentti nimittää muut hallinto-oikeuden jäsenet ensimmäistä kertaa virkoja haettavaksi julistamatta korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä. Tällöin hallinto-oikeuden ylituomarin virkoihin voivat ilmoittautua kaikki muiden kuin 1 momentissa mainittujen lääninoikeuksien ylituomarit ja hallinto-oikeustuomarin virkoihin voivat ilmoittautua kaikki näiden lääninoikeuksien ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit. Virkaa täytettäessä annetaan etusija tuomarille, jonka nykyinen virka on jossakin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin osittain tai kokonaan siirtyvistä lääninoikeuksista. Jos tuomarin virka on lääninoikeudessa, jonka tuomiopiiri siirtyy osittain useaan hallinto-oikeuteen, oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö kuulee tuomarin viran haltijaa siitä, mihin virkaan hän ilmoittautuu ensisijaisesti.

Vesiylioikeuden vesiylituomari voi ilmoittautua 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Vaasan hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virkaan. Tasavallan presidentti nimittää vesiylioikeudenneuvokset Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkoihin.

Tuomarin viran haltija, joka on 1–3 momentin mukaisesti nimitetty tuomariksi hallinto-oikeuteen, säilyttää oikeuden pysyä virassaan siten kuin valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/1986) 25 §:ssä säädetään.

27 §
Muut henkilökuntajärjestelyt

Muu kuin 26 §:ssä tarkoitettu lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden henkilökunta siirtyy ja vastaavat virat siirretään tämän lain voimaan tullessa asianomaisiin hallinto-oikeuksiin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, paitsi milloin ne siirretään paikkakunnalta toiselle. Oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö päättää virkojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittamisesta hallinto-oikeuksiin.

Lääninoikeuksiin määrätyt sivutoimiset asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä jatkavat toimikautensa loppuun hallinto-oikeudessa vastaavissa tehtävissä.

HE 114/1998, LaVM 19/1998, EV 217/1998

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

4.2.2000/106:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 84/1999, YmVM 4/1999, LaVL 15/1999, PeVL 11/1999, MmVL 18/1999, EV 100/1999

25.2.2000/211:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000

1.6.2001/444:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 78/2000, LaVM 6/2001, EV 33/2001

21.12.2001/1424:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 113/2001, StVM 35/2001, EV 161/2001

19.12.2003/1206:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty asiantuntijajäsen ja varajäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.

Tämän lain voimaan tullessa esittelijäksi nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen esittelijän virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräaikaiseksi esittelijäksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.

Määräaikaiseksi esittelijäksi yksikieliseen hallinto-oikeuteen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin väestön toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.

HE 103/2003, LaVM 3/2003, EV 81/2003

2.9.2005/699:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

HE 112/2004, HE 5/2005, HaVM 13/2005, EV 91/2005

21.7.2006/675:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 85/2005, LaVM 9/2006, EV 78/2006

30.3.2007/382:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.

HE 12/2006, LaVM 25/2006, EV 268/2006

13.4.2007/422:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 252/2006, StVM 59/2006, EV 309/2006

28.12.2007/1454:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 140/2007, TyVM 9/2007, EV 132/2007

5.12.2008/831:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009.

HE 78/2008, LiVM 12/2008, EV 105/2008

8.5.2009/326:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.

HE 166/2007, HaVM 26/2008, EV 4/2009

10.6.2011/610:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.

HE 278/2010, LaVM 41/2010, EV 338/2010

10.6.2011/616:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat määräykset toimia jaoston puheenjohtajana ovat voimassa määräajan, enintään kuitenkin vuoden 2011 loppuun.

HE 280/2010, LaVM 38/2010, EV 327/2010

17.6.2011/665:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012.

HE 199/2010, YmVM 23/2010, PeVL 58/2010, HaVL 35/2010, TaVL 30/2010, EV 360/2010

17.6.2011/730:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 223/2010, LaVM 42/2010, EV 354/2010

16.12.2011/1311:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 108/2011, LaVM 8/2011, EV 83/2011

20.1.2012/26:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleessa asiassa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asioita käsittelemään määrätyt asiantuntijajäsenet osallistuvat tämän lain tultua voimaan ilman eri määräystä myös mainitun momentin 1 a kohdassa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn.

HE 47/2011, LaVM 9/2011, EV 84/2011

19.4.2013/282:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014.

Tämän lain voimaan tullessa Kouvolan hallinto-oikeudessa ja Kuopion hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi Itä-Suomen hallinto-oikeudessa sekä Oulun hallinto-oikeudessa ja Rovaniemen hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

Tasavallan presidentti nimittää tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) mukaisessa järjestyksessä virkoja haettavaksi julistamatta Rovaniemen hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevan ylituomarin sekä Oulun hallinto-oikeuden ja Rovaniemen hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa oleva ylituomari nimitetään vastaavaan virkaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen sekä Kouvolan hallinto-oikeuden ja Kuopion hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tai Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antaa korkein hallinto-oikeus. Muista tuomareiden siirroista päätetään valtion virkamieslain (750/1994) 47 §:n mukaisesti. Muun kuin edellä tarkoitetun henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain 5 a §:ssä. Henkilöstöä kuullaan ennen virkasiirtoja.

Hallinto-oikeuksiin määrätyt sivutoimiset asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä jatkavat toimikautensa loppuun vastaavissa tehtävissä.

Jos Kouvolan hallinto-oikeuden määräaikainen ylituomari siirtyy tuomioistuinten yhdistyessä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja hänet määrätään Itä-Suomen hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtajan tehtävään tai Oulun hallinto-oikeuden määräaikainen ylituomari määrätään Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtajan tehtävään, he toimivat hallinto-oikeuslain 13 b §:n 2 momentista poiketen myös ylituomarin ensimmäisenä sijaisena.

Sen estämättä, mitä hallinto-oikeuslain 5 §:n 1 momentissa säädetään ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin sekä 10 §:n 2 momentissa esittelijän virkaan vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, tämän lain voimaan tullessa kyseiseen virkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen siihen virkaan, johon hänet on nimitetty, sekä vastaavaan virkaan siinä hallinto-oikeudessa, johon virka siirretään.

Tämän lain voimaan tullessa sivutoimiseksi asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi määrättynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen vastaavaan tehtävään toimikautensa loppuun myös yhdistymisen seurauksena syntyvässä kaksikielisessä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

Mitä muualla säädetään Kouvolan tai Kuopion hallinto-oikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Itä-Suomen hallinto-oikeutta. Mitä muualla säädetään Oulun tai Rovaniemen hallinto-oikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 153/2012, LaVM 2/2013, EV 28/2013

31.1.2014/102:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

L 102/2014 tulee voimaan 1.9.2014 L:n 75/2014 mukaisesti.

HE 121/2013, MmVM 17/2013, EV 186/2013

27.6.2014/546:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

HE 214/2013, YmVM 3/2014, EV 67/2014

10.4.2015/398:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.

HE 45/2014, LaVM 17/2014, EV 255/2014

8.5.2015/570:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2015.

Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen ja varajäsen on velvollinen ilmoittamaan sidonnaisuutensa, kun hänet ensimmäisen kerran tämän lain voimaantulon jälkeen määrätään tehtäväänsä.

Tämän lain voimaan tullessa hallinto-oikeustuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta edelleen kelpoinen siihen virkaan, johon hänet on nimitetty. Määräaikaiseen hallinto-oikeustuomarin virkasuhteeseen nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen virkasuhteensa loppuun.

Sen arvioinnissa, onko kaksikielisessä hallinto-oikeudessa riittävä määrä 6 §:ssä tarkoitettuja virkoja, voidaan ottaa huomioon ne virat ja määräaikaiset virkasuhteet, joihin on tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä henkilöt, jotka täyttävät tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kielitaitovaatimukset.

HE 224/2014, LaVM 28/2014, EV 328/2014

11.12.2015/1456:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 29/2015, LaVM 2/2015, EV 47/2015

12.8.2016/648:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.

HE 32/2016, LaVM 7/2016, EV 102/2016

25.8.2016/684:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Kumotun 2 §:n nojalla hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (338/2013) jää voimaan.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

21.12.2016/1234:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.

HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.